Turku 790 vuotta? Vuodet 1230–1300 ennen kaupungin syntyä (virtuaalinäyttelyn osa 1)

Tasan kaksi vuotta sitten, juuri ennen korona-aikaa, Brinkkalan galleriassa päättyi kaupunkiarkeologinen näyttely, jossa esiteltiin Turun Katedralskolanin peruskorjauksen yhteydessä tehtyjen arkeologisten tutkimusten (2014–2015) tuloksia. Näytteillä oli esinelöytöjä, luita ja kasvijäänteitä. Kävijöitä kertyi yli 5000.  

Kaupungin 790-vuotisjuhlavuoden kunniaksi pystytetyn näyttelyn ajatuksena oli hiukan ravistella pinttyneitä käsityksiä ja tuoda Kattanin kautta esille tuoreimpia arkeologisia tulkintoja Turun kaupungin syntyyn, kasvuun ja suuriin muutoksiin liittyen. Mutta ihan kaikkea ei tuolloin voinut vielä paljastaa...

Jos et ehtinyt tutustua näyttelyyn, se on nyt mahdollista terveysturvallisesti omalta kotisohvalta käsin. Alkuperäisiä näyttelytekstejä on hiukan muokattu ja laajennettu, tuodaanpa esiin uutta tietoakin. Löytöjä pääset tarkastelemaan sekä niiden etu- että takapuolelta. Joitakin löytöjä on myös 3D-digitoitu. Niihin voit tutustua Sketchfabissä, jonne pääset blogin seuraavissa osissa julkaistavien linkkien kautta. Blogissa julkaistavat esinekuvat on ottanut Noora Kivisalo. 

Tässä osassa tutustutaan 1200-luvun Koroisiin ja Turun kaupunkia edeltäneeseen asutukseen. Seuraavalle vuosisadalle siirrytään noin kuukauden kuluttua. Postauksen lopusta löytyvät tiedot näyttelyn tekijöistä, yhteistyökumppaneista ja käytetyistä lähteistä. 

Turku 790 vuotta?

Tammikuun 23. päivänä vuonna 2019 Turun kaupunki täytti 790 vuotta. Laskenta aloitetaan paavin kirjeestä vuodelta 1229, jossa Suomen piispa sai luvan siirtää istuimensa sopivammalle paikalle (ad locum competenciorem). Arkeologisten tutkimusten perusteella 1200-luvulla nykyisen tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin ympäristössä oli kuitenkin vielä peltoa ja maaseutumaista asutusta. 

 Ei hätää! Turulla on silti ikää yli 700 vuotta.

Kuva 1. Punainen täppä osoittaa Brinkkalan galleriaa. Turun ruotsinkielisen lukion tilat sijaitsevat naapurikorttelissa Vanhan Suurtorin varressa. Koulun peruskorjauksen vuoksi korttelissa tehtiin arkeologisia tutkimuksia vuosina 2014–2015 (Turun museokeskus) ja 2017–2018 (Muuritutkimus Oy). Turun museokeskus kaivoi Luostarin Välikadun varren siipirakennuksen ja päärakennuksen alla sekä korttelin pihalla (vinoviivalla merkityt alueet). Muuritutkimus Oy jatkoi tutkimuksia liikuntasalin lattian alla, josta löytyi hyvin säilyneitä kivitalojen raunioita. Yleisö pääsi sittemmin tutustumaan niihin Turku goes underground pop up -museossa kesällä 2018. Tummalla rasterilla karttaan on merkitty Välikadulta jokirantaan johtaneiden poikkikatujen kiveykset. Karttapohja: Turun kaupunki / KYTO, kartta: Tanja Ratilainen / TMK.

 

Kuva 2. Oikealla asiakirjan reunassa Turun kaupungin vanhin tunnettu sinetti vuodelta 1309. Kuva: SDHK nr 2291, Ruotsin  valtionarkisto. 

1230–1300 Aika ennen kaupungin syntyä  

Kirkko asettuu Koroistenniemelle

Katolisen kirkon hallinnollinen keskus perustettiin 1230-luvulla Koroisteniemelle, Aura- ja Vähäjoen haaraan. Niemen keskelle rakennettiin kapeakuorinen puukirkko, joka toimi tuomiokirkkona kunnes piispanistuin siirrettiin nykyiselle paikalleen noin vuonna 1300. Puukirkko tuhoutui tulipalossa 1300-luvun puolivälissä, minkä jälkeen tilalle rakennettiin entistä suurempi puukirkko. Kivikirkon rakennushanke käynnistettiin niemellä viimeistään 1400-luvun alussa, mutta se jäi pahasti kesken rantapenkan romahdettua jokeen. Ennen 1300-lukua Koroisissa oli mahdollisesti myös esiurbaani kauppapaikka.  

Aurajoen puolella niemellä oli piispan asunto, joista ensimmäinen rakennettiin puusta, luultavasti samoihin aikoihin kuin ensimmäinen kirkkokin. 1200-luvun toisella puoliskolla, mutta viimeistään 1300-luvun alussa puurakennuksen paikalle tehtiin kivestä muurattu puolustustorni. Puolustustorni on yksi Suomen vanhimmista kivirakennuksista. Tornin viereen rakennettiin kaksikerroksinen, hirsinen asuinrakennus, jota lämmitettiin tiilistä muuratulla, varaavalla hypokaustiuunilla. Hirsilinna tuhoutui luultavasti tulipalossa ja 1300-luvun puolivälin jälkeen rantaan rakennettiin komea tiilitalo, piispan palatsi. Myös torni ja tiilitalo jäivät pois käytöstä rantapenkan sorruttua jokeen. 

Kuva 3. Koroistenniemi sijaitsee 1,8 km Vanhalta Suurtorilta koilliseen. Kuvassa rakennukset vuoden 1300 tienoilla (punaisella): kapeakuorinen puukirkko, kivitorni ja kaksikerroksinen hirsilinna. Niemi oli myös linnoitettu, mutta ei tiedetä missä vaiheessa kuiva vallihauta maavalleineen sen poikki rakennettiin. Osa nykyisestä vallista on kaivausten jälkeen tehty ennallistus. Vallin ulkopuolella oli piispan tila. Pintamalli: Kari Uotila / Muuritutkimus Oy, rakenteet: Tanja Ratilainen / TMK.

Kaupunkia edeltänyt asutus

Vielä 1200-luvulla nykyisen vanhan kaupungin sydämessä, tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin ympäristössä oli peltoja ja asutus oli maaseutumaista. Kaivauksissa löytyneiden vanhimpien puurakenteiden yhteydestä ei ole löydetty todisteita esimerkiksi kaduista. Esinelöytöjen perusteella asutus, maatila tai kylä, oli kuitenkin varakasta ja sillä oli 1200-luvun puolivälistä lähtien hyvät kauppayhteydet Itämeren piiriin. Kattanin tutkimuksissa saatujen luonnontieteellisten ajoitustulosten perusteella vanhimmat merkit kaupunkia edeltäneestä asutuksesta ajoituvat jopa 1100-luvun toiselta puoliskolta- 1200-luvun alkuun. 

Kaupunki perustettiin vuoden 1300 tienoilla. Sen taustalla oli todennäköisesti Ruotsin kruunun tarve lujittaa valtaansa Aurajokilaaksossa sekä Itämeren kaupan kasvu. 

Kuva 5. Katedraalikoulun päärakennuksen alta löytyneitä auranjälkiä. Kuva Heidi Martiskainen / TMK.

Kuva 4. Kyntöjäljistä löytyi hiiltyneitä, viljelyyn liittyvän yksivuotisen rikkakasvin siemeniä (Galeopsis). Radiohiilimenetelmä antoi 68,2 % todennäköisyydellä ajoitukseksi 1155-1215. Tunnistus ja valokuva: Mia Lempiäinen-Avci / Turun kasvimuseo. Ajoitustulos: Possnert 2017.

1200-luvulle ajoittuvia puurakenteiden jäännöksiä (1) on löydetty neljästä kohtaa Vanhan Suurtorin läheltä, eikä lainkaan tuomiokirkolta, jossa vanhimman asutuksen oletettiin sijainneen. Yksi 1200-luvun ajoitus on myös Aurajoen länsipuolelta (2). Sen sijaan auranviiltojälkiä (3) on todettu viidestä kohtaa tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin ympäristöstä. Karttapohja: Turun kaupunki / KYTO, kartta: Elina Saloranta ja Tanja Ratilainen / TMK.

VITRIINI 1 (kuvat alla) esineiden ajoitus löytöyhteyden perusteella 1250-1300 (ellei toisin mainita). Kaikki Katedraalikoulun 2014-2015 kaivauksilta. 

Paikallisesti valmistettua ns. talonpoikaista keramiikkaa, joka tehtiin ilman dreijaa. Ulkopinta. Sekoittuneesta 1300-luvun kontekstista. TMK23146KE536:014.

Sisäpinta. TMK23146KE536:014.

Dreijaamatonta paikallista keramiikkaa käytettiin Turussa vielä 1300-luvulla. Vasemmalla sisäpinta, oikealla ulkopinta. Kontekstin perusteella 1300-luvun alkupuoliskolta. TMK23146KE557:009.

 

Vanhempaa punasavikeramiikkaa, joka lasitettiin vain ulkopinnaltaan, valmistettiin 1200- ja 1300-luvuilla. Tuontia Itämeren piiristä. Ulkopinta. 

Vanhemmasta punasavesta tehtiin lähinnä kannuja ja patoja. Sisäpinta.

Lasittamatonta harmaasavikeramikeramiikkaa tuotiin Itämeren eteläpuolelta. Ulkopinta. TMK23146:KE093:004. 

Harmaasavesta valmistettiin patoja ja kannuja. Sisäpinta TMK23146:KE093:004.

Protokivisaviastioita alettiin valmistaa 1100-luvun jälkipuoliskolla, mutta pääasiassa niitä tehtiin 1200-luvulla. Suuri osa Turkuun päätyneistä astioista on valmistettu Rheinin alueella, Siegburgissa. Ulkopinta.  

Protokivisaviastiat olivat pääasiassa kannuja ja pikareita. Sisäpinta.

Sorvatun kannen tai korkin kappale, puuta.

Kynttilänpidike TMM23146:ME093:002

Veitsi, jossa hiukan kahvaa jäljellä. TMK23146:ME093:003

Veitsentupen koristeltu kärkiosa. Keskellä tupen selkä. TMK23146:NA093.001.

Näyttelyn ja blogin valmisteluun käytettyjä lähteitä: 

Berg, J. (toim.) 2014. Katedralskolan i Åbo. Rakennushistoriaselvitys. Turun museokeskuksen arkisto.

Grönros, J. 2004. Tiima, tiu, tynnyri: Miten ennen mitattiin. 2. uud. p. [Turku]: Turun maakunta-museo.

Haggrén, G., Mäesalu, A., Malm, M. & Kivijärvi, R. 1999. Skål! sirpaleita keskiajalta: Lasiastioita ja niiden käyttäjiä keskiajan Pohjois-Euroopassa: glaskärl och deras ägare i det medeltida Nor-deuropa = Cheers! fragments from the middle ages : glassvessels and their users in the Me-dieval North-Europe = Skål! glasskärvör [i.e. glasskärvor] från medeltiden. Turku: Aboa Vetus & Ars Nova.

Harjula, J. 2007. Turun keskiaikaisista veitsentupista ja miekanhuotrista. Teoksessa Kivijärvi, R., Pihlman, A., Rantanen, A. & Söderström, M. (toim.) 2007. Eurooppalainen Hansa: The Eu-ropean Hansa. Raportteja 21. Turku: Turun maakuntamuseo.

Harjula, J. et al. (toim.) 2018. Koroinen: Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys.

Heikniemi-Pääkkönen, H., et al. (toim.) 2002. Kortteli täynnä elämä – Turun Vanha Suurtori. Turun kulttuurikeskus: Turun maakuntamuseo. 

Immonen, V. 2009. Golden moments: Artefacts of precious metals as products of luxury con-sumption in Finland c. 1200–1600. I, Text. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura.

Immonen, V. 2009. Golden moments: Artefacts of precious metals as products of luxury con-sumption in Finland c. 1200–1600. II, Catalogue. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura.

Junnila, H. et al. 2001. Turun nimistö 2. Turun I—X kaupunginosien sekä Sataman kaupun-ginosan asemakaavallinen kehitys vuoden 1827 suurpalosta vuoteen 1999. Turun maakun-tamuseon monisteita 18.

Kostet, J. 1995. Cartographia Urbium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys ry.

Kupila, S. et Söderström, M. 2011. Turun katuja ja toreja. Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäi-vään. Turun museokeskuksen julkaisuja 53. Turun museokeskus.

Kurri, Kaarin. MIP – Museon informaatioportaali: Vanha Suurtori 1.

Lilius, H. et Kärki, P. (toim.) 2014.  Suomen kaupunkirakentamisen historia I. Helsinki: Suoma-laisen kirjallisuuden seura. 

Nikula, O. 1970. Turun kaupungin historia 1721–1809. Turku: Turun kaupunki.

Pihlman, Aki. 2010. Turun kaupungin muodostuminen ja kaupunkiasutuksen laajeneminen 1300-luvulla. Teoksessa Varhainen Turku. Toim. Marita Söderström. Raportteja 22, Turku: Tu-run museokeskus.

Pihlman, Aki, Saloranta, Elina Krappala Kim & Ratilainen Tanja (painossa) Turun kaupunkia vanhempi asutus ja kaupungin synty ̶  Tulkinta varhaisen keramiikka-aineiston ja luonnontie-teellisten ajoitustulosten perusteella. SKAS 2/2022.

Possnert, Göran 2017. Saloranta, E. 2018. Turku II, Katedraalikoulu, Kaupunkiarkeologinen kaivaus 2014–2015. Kaivauskertomuksen liite. Turun museokeskuksen arkisto. 

Ratilainen, T. et al. 2016. The medieval town of Turku: Its roots, founding and development till the 14th century. Teoksessa Claudia Kimminus-Schneider and Alfred Falk (toim.), Lübecker Kolloquium zur Stadarchäeologie im Hanseraum X: Vorbesiedlung, Gründung und Entwicklung, Verlag Schmidt-Römhild, Lübeck.

Saloranta, E. 2018. Turku II, Katedraalikoulu, Kaupunkiarkeologinen kaivaus 2014–2015. Kaivauskertomus. Turun museokeskuksen arkisto. 

Saloranta, E. 2019. Aurajoen rantojen rakentaminen kaupungin vanhalla ydinalueella ennen nykyisiä laitureita. Teoksessa Ratilainen, T. et Mustonen, R. (toim.) Pitkin poikin Aurajokea: Ar-keologisia tutkimuksia, Raportteja 23 [Turku]: Turun Museokeskus.

Seppänen, L. 2002. Todisteita Turun tuomiokirkon keskiaikaista maalauksista. Turun maakun-tamuseo, Åbo landskapsmuseum, Appelgren, K., Gräsbäck, B., Löflund, B., Myrsky, A. & Smeds, J. 2002. Aboa: Vuosikirja 65, 2001. [Turku]: Turun maakuntamuseo.

Seppänen, L. 2012. Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. Erityistar-kastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto. Väitöskirja, Turun yli-opisto, arkeologia. 

Seppänen, L. 2016. Turun kaupunkikuva ja reformaation jäljet. Teoksessa Heinonen, M., ja Räsänen, M., (toim.) Pohjoinen reformaatio, Turun historiallinen arkisto 68. Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies ja Turun historiallinen yhdistys.  

Wahlström, B. 2016. Katedralskolan i Åbo. Finlands skola.