Tanja Ratilainen
 |
| Näyttelyjuliste: Ulla Kujansuu / TMK Kuvaaja Ville Mäkilä / TMK. |
Korttelissa tehtiin arkeologisia kaivauksia koulun peruskorjauksen vuoksi vuosina 2014–2018. Kesällä 2018 yleisö pääsi tutustumaan liikuntasalin alta löytyneisiin keskiaikaisten kivitalojen raunioihin Turku goes underground pop up -museossa. Nyt Brinkkalassa esillä oleva arkeologinen esineistö on taltioitu Turun museokeskuksen tekemissä kaivauksissa vuosina 2014–2015 ja kattaa ajanjakson 1200-luvun lopulta 1800-luvulle.
Näyttelyssä on esillä esimerkkejä turkulaisten käyttämistä tarvekaluista, koruista ja vaatteista. Monet niistä ovat uniikkeja tai harvinaisuuksia lajissaan, kuten hopealusikka 1300-luvulta. Osaltaan esineistö heijastelee Vanhan Suurtorin alueen varakkaan kaupunkiasutuksen materiaalista elämää.
Erityistä Turun keskiaikaisissa kulttuurikerroksissa on orgaanisen materiaalin hyvä säilyvyys; kaivauksissa löydettiin nahkakenkiä, puuvateja, luuneuloja, tekstiileitä ja mm. leijonakoristeisen norsunluisen pöytäveitsen kahva, joka erikoisuutena nostettiin näyttelyn tähdeksi (kuvassa yllä). Esillä on myös esineitä, joiden käyttötarkoitusta ei tiedetä. Vieraskirjaan voi vapaasti tehdä ehdotuksia!
Tekstiililöydöt on niiden herkkyyden takia valaistu näyttelyssä hillitysti, joten tämän blogin lopussa on niistä muutama tarkempi kuva sekä tekstiilitutkija Heini Kirjavaisen teksti, joka ei kokonaisuudessaan valitettavasti mahtunut näyttelyyn mukaan.
Näyttelyssä kerrotaan myös alueelta löytyneistä rakennuksista, kaduista ja erityisesti 1400-luvun lopulla käytössä olleesta käymälästä eli latriinista. Mikroskoopilla voi tutkia käymälästä löydettyjä aitoja siemeniä ja diaesityksen välityksellä seurata käymälärakenteen purkamista kaivausten aikana. Lisäksi esillä on valokuvia kaivauksilla työskentelevistä arkeologeista.
 |
| Arvokas hopealusikka (TMM23146:ME074:010) löytyi eräälle tontille levitellystä tunkiokerroksesta. Kuvaaja Ville Mäkilä / TMK |
Tekstiililöydöt on niiden herkkyyden takia valaistu näyttelyssä hillitysti, joten tämän blogin lopussa on niistä muutama tarkempi kuva sekä tekstiilitutkija Heini Kirjavaisen teksti, joka ei kokonaisuudessaan valitettavasti mahtunut näyttelyyn mukaan.
Näyttelyssä kerrotaan myös alueelta löytyneistä rakennuksista, kaduista ja erityisesti 1400-luvun lopulla käytössä olleesta käymälästä eli latriinista. Mikroskoopilla voi tutkia käymälästä löydettyjä aitoja siemeniä ja diaesityksen välityksellä seurata käymälärakenteen purkamista kaivausten aikana. Lisäksi esillä on valokuvia kaivauksilla työskentelevistä arkeologeista.
Kaivausten aikana työryhmä piti ruotsinkielistä Instagram-tiliä: Under Kattan. Näyttelyssä on kaksi huonetta, joista toinen on omistettu latriinille ja sen löydöille ja toisessa esitellään lyhyesti ja tiivistetysti kaupungin ja Katedraalikoulun historiaa. Näyttelyn tekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi.
 |
| Luostarin Välikadun varressa sijaitsevan koulun siipirakennuksen alta kaivauksissa löytyi latriini eli käymälälaatikko, joka osittain esille kaivettuna oikealla. Ympärillä on käymälää vanhempia rakennusjäänteitä. Kuvaaja Elina Saloranta / TMK. |
 |
| Koulun pihalta löytynyttä kivitalon jäännöstä peitetään dokumentoinnin jälkeen. Kivitalo sijaitsi keskiajalla Suurtorin takaisen poikkikadun ja Luostarin jokikadun risteyksessä. Kuvaaja Elina Saloranta / TMK. |
Heini Kirjavainen
Kaupunkikaivauksilta löydetyt kankaanpalat ovat yleensä peräisin moneen kertaan käytetyistä ja muunnelluista vaatekappaleista. Sen takia jäljelle jääneet palat ovat pieniä eikä niistä yleensä voi kertoa, mikä vaatekerta on ollut kyseessä. Maalöytötekstiilit ovat kaikki ruskean eri sävyissä.
Karkea kolmivartinen toimikas 1300-luvulta
Kangas on kudottu erittäin karkeasta villasta. Sidokseltaan kangas on kolmivartinen toimikas, ja todennäköisesti se on kudottu vaakatasokangaspuilla. Kyseinen sidos oli suosittu juuri 1300-luvulla, jolloin edellä mainittu kangaspuutyyppi tuli laajempaan käyttöön korvaten osittain pystykangaspuut kankaankudonnassa. Kangas on kudottu kudevaltainen nurjapuoli päällepäin. Tiheä loimivaltainen puoli on ollut kuitenkin kankaan oikeana puolena, jolloin vanutettu nurjapuoli on ollut ihoa vasten. Kangas on ollut tiivis ja vettähylkivä ja sitä on voitu käyttää esimerkiksi päällysvaatteissa.
 |
| Karkeaa kolmivartista villatoimikasta. Kuvaaja Tanja Ratilainen / TMK. |
Hieno nelivartinen toimikkaan kappale löytyi käymälälaatikosta
Tekstiilinpala on kudottu erittäin hienosta pehmeästä alusvillasta. Kangas on kudottu tiiviiksi ja tasaiseksi. Vaikka kyseessä on taitavasti ja ammattimaisesti kudottu kangas, siinä on useita kudontavirheitä, joita löytyy useimmista keskiaikaisista kankaanpaloista. Kudontavirheiden syynä ei välttämättä ole kutojan taitamattomuus vaan huonot valaistusolosuhteet pimeässä työtuvassa. Kangas on todennäköisesti tuontia, joko villana, kankaana tai vaatekappaleena. Keveytensä ja hienon laatunsa puolesta kangas on sopinut alimpiin vaatekerroksiin lähellä ihoa pidettäväksi.
Tekstiilinpala on kudottu erittäin hienosta pehmeästä alusvillasta. Kangas on kudottu tiiviiksi ja tasaiseksi. Vaikka kyseessä on taitavasti ja ammattimaisesti kudottu kangas, siinä on useita kudontavirheitä, joita löytyy useimmista keskiaikaisista kankaanpaloista. Kudontavirheiden syynä ei välttämättä ole kutojan taitamattomuus vaan huonot valaistusolosuhteet pimeässä työtuvassa. Kangas on todennäköisesti tuontia, joko villana, kankaana tai vaatekappaleena. Keveytensä ja hienon laatunsa puolesta kangas on sopinut alimpiin vaatekerroksiin lähellä ihoa pidettäväksi.
 |
| Käymälästä löytyneita villatoimikkaan kappaleita. Kuvaaja Tanja Ratilainen / TMK. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti