Kansallismaisemaa lähikuvassa, osa 1. / I. K. Inha was here!

Kun seuraavaksi vierailette Kuralan Kylämäessä, pysähtykää katsomaan Jaanintien viereistä opastaulua! Siinä näette nimittäin Aurajoen kansallismaisemaa kansallisvalokuvaajan ikuistamana.

Opastaulun maisemapanoraama koostuu kolmesta valokuvasta, jotka on ottanut vuonna 1899 I. K. Inha, Suomen taiteen kultakauden kuuluisuuksien aikalainen ja tuttu. Inhan laajaa kuvatuotantoa on vasta hiljattain alettu arvostaa sen ansaitsemalla tavalla, ja nykyisin häntä kutsutaan kansallisvalokuvaajaksemme, rinnastaen kultakauden muihin suomalaisuuden kulmakiviä luoneisiin taiteilijoihin.

Kari Ennola on omassa blogissaan kertonut, miten kyseinen, nyt Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluva panoraama Kuralan Kylämäestä sai tunnistuksensa vuonna 2011. Ennola tuntee Inhan tuotannon läpikotaisin, on kuvannut rinnakkaisotoksia samoilta kameransijoilta nykypäivänä ja osallistunut valokuvataiteen museon ”I.K.Inha – valokuvaajan tuotanto” –hankkeeseen.

Tunnistettuaan paikkatietoja vailla olleen panoraaman juuri Kuralan Kylämäeksi, Ennola otti yhteyttä Turun museokeskukseen, missä taas entuudestaan tunnettiin panoraaman keskiosa grafiikanlehden muodossa. Se on julkaistu sekä Kaarinan pitäjän historia -kirjassa, että jo vuonna 1901 Suomen maakuntia esittelevässä kirjasarjassa:

Kuva kirjasta Väinö Wallin (Voionmaa): Suomen maakunnat, osa I Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa, Helsinki 1901. Signeeraus R. Lappalainen

Kuralassa oli juuri hiljattain iloisesti yllättyen huomattu kirjan ”I.K Inha - Unelma maisemasta” avulla, että grafiikanlehti saattaisikin perustua Inhan valokuvaan. Jo tämä mahdollisuus oli hykerryttävän hieno, mutta vasta Ennolan yhteydenoton ansiosta kävi selväksi kokonaisuuden laajuus ja laatu. Kolmen rinnakkaisen, tarkkuudessaan verrattoman lasinegatiivin ikuistama kesäpäivä Aurajokilaakson kulttuurimaisemassa!

Vielä hauskemmaksi asian tekee museon näkökulmasta se, että Kurala-panoraama kuuluu Suomen maataloutta esittelevään sarjaan, joka Inhalta tilattiin vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Kuvat olivat - tai niiden oli ainakin tarkoitus olla - esillä kuuluisassa kansallisromanttisessa Suomen paviljongissa, siis jossain siellä Gallen-Kallelan freskojen alla!  Nykyisin 1940-50-lukua varsinaissuomalaisessa kylässä esittelevä Kurala on siis jo ennen museoaikaansa saanut toimia varsinaissuomalaisen maalaiskylän malliesimerkkinä, huiman korkeatasoisessa ja kansainvälisessä yhteydessä!  

Mutta hiukan jäitä hattuun sentään: Kuralan valintaan on saattanut vaikuttaa ei vain itse kohteen erinomaisuus, vaan kohteen vierellä olevan kuvaamispaikan eli Virmunvuoren sopivuus lintuperspektiivin luomiseen.

Nykyisin Virmunvuorelta Kylämäen suuntaan katsoessaan näkee vain puiden latvoja. Viereisen liikekeskuksen katolta avautuu tällainen maisema, kaikkine karuine nykypäivän elementteineen:

Inhan panoraama sisältää valtaisan määrän tietoa, ja sen kulttuurihistoriallinen ja tutkimuksellinen arvo on tietenkin mittaamaton. Olemme viime viikkoina ja päivinä  katselleet  yksityiskohtia  museokeskuksen  arkeologin Kaisan kanssa,  ja todenneet, ettei yksi bloggaus mitenkään tee oikeutta kuvan sisältämälle tietomäärälle.  Tämän  johdannon  jälkeen on siis odotettavissa muutamia jatkopostauksia!

*

Panoraama ja sen jatkossa nähtävät yksityiskohdat on  julkaistu Suomen valokuvataiteen museon ystävällisellä suostumuksella ja avulla.
Värikuvat: Kaisa Lehtonen ja Johanna Viitaharju